Autismikirjo - mistä on kysymys?

Autismikirjo - mistä on kysymys?

 

Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.

Autismikirjon oireyhtymä ilmenee jokaisella kirjon henkilöllä hyvin yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat myös yksilöllisiä ja vaihtelevia. Jotkut autismikirjon henkilöt pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä. Kaikkien autismikirjon henkilöiden käyttäytymisessä voidaan kuitenkin huomata yhteisiä näkyviä ja tunnistettavia piirteitä.

Monilla autismikirjon henkilöillä on aistisäätelyyn liittyviä erityispiirteitä, esimerkiksi yli- ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin. Lisäksi autismikirjon henkilöitä yhdistää erityinen stressiherkkyys.

Autismikirjoon liittyy myös vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju.

Joka sadas meistä on autismikirjolla: Autismikirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä, joten Suomessa voidaan tämän perusteella arvioida olevan noin 55 000 autismikirjon henkilöä.

 

Miten tutkimuksiin?


Jos epäilet itsesi tai läheisesi olevan autismin kirjolla, niin asiaa voi lähteä selvittämään henkilön iästä ja elämäntilanteesta riippuen neuvolan, kouluterveydenhuollon, oppilasterveydenhuollon, työterveyshuollon tai aina myös julkisen terveydenhuollon kautta. Yleislääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle, jossa moniammatillinen työryhmä tekee tutkimukset ja erikoislääkärin johdolla arvioi kriteeristön täyttymistä.

Tutkimuksia tekevät myös yksityiset palveluntarjoajat. Tutkimusten kustannukset ja mahdollisten vakuutusten kattavuus kannattaa silloin selvittää etukäteen. Omalla seudulla toimivia palveluntarjoajia on mahdollista tiedustella tarkemmin Autismi- ja Aspergerliiton palveluneuvonnasta.

Lääkärin vastaanotolle voi valmistautua täyttämällä seulontalomakkeen (CHAT/ ASSQ) ja kirjoittamalla ylös havaintoja, joiden perusteella epäilys autismin kirjon oireyhtymästä on herännyt ja miten piirteet ovat ilmenneet henkilön eri ikävaiheissa.

 

Autismin diagnosointi moniammatillisessa tiimissä

 

Autismin kirjon oireyhtymän diagnosointi tapahtuu yleensä moniammatillisessa työryhmässä erilaisia seulontaan ja arviointiin liittyviä oirelistoja, strukturoituja haastatteluja sekä havaintomittareita apuna käyttäen. 

Tärkeimpinä osa-alueina diagnoosia tehtäessä ovat kommunikointi, sosiaalinen vuorovaikutus ja kiinnostuksen kohteet. Diagnoosia tehtäessä huomioidaan henkilön koko kehityshistoria.

 

Autismikirjon diagnosointi muuttuu vuoden 2018 aikana

 

Autismiin liittyvässä diagnosoinnissa on tapahtumassa muutos, joka tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan vuonna 2018. Tällöin otetaan käyttöön ICD-10 tautiluokituksen korvaava ICD-11-luokitus.

ICD -tautiluokitusjärjestelmä on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä ja järjestelmän muutosta toteutetaan WHO:n johdolla. Tulevan muutoksen yhteydessä nykyisessä tautiluokituksessa laaja-alaisiin kehityshäiriöihin sisältyvät erilliset diagnoosit (autismi, Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi, disintegratiivinen kehityshäiriö) poistuvat ja tilalle tulee yksi sateenvarjodiagnoosi "autismikirjon häiriö". Muutoksen yhteydessä Rettin oireyhtymä, joka aiheutuu x-kromosomissa tapahtuneesta mutaatiosta, siirtyy muiden samankaltaisten diagnoosien yhteyteen.

Pohjana ICD-11 suunnitelluille muutoksille on Amerikan psykiatrisen yhdistyksen (APA) luomassa DSM- tautiluokitusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset autismin diagnosoinnissa. Muutoksiin DSM-luokituksessa päädyttiin, koska monesti rajat eri autismidiagnoosien välillä jäivät epäselviksi ja joskus henkilöt saivat samoilla oireilla eri diagnooseja. Lisäksi laaja tutkimustyö ei tuonut näyttöä siitä, että autismi ja Aspergerin oireyhtymä olennaisesti eroaisivat toisistaan. Uusin versio DSM-5 otettiin käyttöön vuonna 2013.

Diagnoosimuutokseen liittyvistä uudistuksista ei voida vielä tässä vaiheessa antaa kattavasti tietoa, koska ICD-11-luokituksen luonnosta muokataan jatkuvasti.