Autismikirjo - mistä on kysymys?
Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä.
Autismikirjon piirteistö ilmenee jokaisella kirjon henkilöllä hyvin yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat myös yksilöllisiä ja vaihtelevia. Jotkut autismikirjon henkilöt pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä. Kaikkien autismikirjon henkilöiden käyttäytymisessä voidaan kuitenkin huomata yhteisiä näkyviä ja tunnistettavia piirteitä.
Monilla autismikirjon henkilöillä on aistisäätelyyn liittyviä erityispiirteitä, esimerkiksi yli- ja aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin. Lisäksi autismikirjon henkilöitä yhdistää erityinen stressiherkkyys.
Autismikirjoon liittyy myös vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä vahva oikeudentaju.
Joka sadas meistä on autismikirjolla: Autismikirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä, joten Suomessa voidaan tämän perusteella arvioida olevan noin 55 000 autismikirjon henkilöä.
Miten tutkimuksiin?
Jos epäilet itsesi tai läheisesi olevan autismikirjolla, niin asiaa voi lähteä selvittämään henkilön iästä ja elämäntilanteesta riippuen neuvolan, kouluterveydenhuollon, oppilasterveydenhuollon, työterveyshuollon tai aina myös julkisen terveydenhuollon kautta. Yleislääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle, jossa moniammatillinen työryhmä tekee tutkimukset ja erikoislääkärin johdolla arvioi kriteeristön täyttymistä.
Tutkimuksia tekevät myös yksityiset palveluntarjoajat. Tutkimusten kustannukset ja mahdollisten vakuutusten kattavuus kannattaa silloin selvittää etukäteen. Omalla seudulla toimivia palveluntarjoajia on mahdollista tiedustella tarkemmin Autismiliiton neuvontapalvelusta.
Lääkärin vastaanotolle voi valmistautua täyttämällä seulontalomakkeen (CHAT/ ASSQ) ja kirjoittamalla ylös havaintoja, joiden perusteella epäilys autismikirjon häiriöstä on herännyt ja miten piirteet ovat ilmenneet henkilön eri ikävaiheissa.
Autismin diagnosointi moniammatillisessa tiimissä
Autismikirjon diagnosointi tapahtuu yleensä moniammatillisessa työryhmässä erilaisia seulontaan ja arviointiin liittyviä oirelistoja, strukturoituja haastatteluja sekä havaintomittareita apuna käyttäen.
Tärkeimpinä osa-alueina diagnoosia tehtäessä ovat kommunikointi, sosiaalinen vuorovaikutus ja kiinnostuksen kohteet. Diagnoosia tehtäessä huomioidaan henkilön koko kehityshistoria.
Autismikirjon diagnosointi muuttuu vuoden 2022 alussa
Autismiin liittyvässä diagnosoinnissa on tapahtumassa muutos, joka tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan vuoden 2022 alusta. Tällöin otetaan käyttöön ICD-10 tautiluokituksen korvaava ICD-11-luokitus.
ICD -tautiluokitusjärjestelmä on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä ja järjestelmän muutosta toteutetaan WHO:n johdolla. Tulevan muutoksen yhteydessä nykyisessä tautiluokituksessa laaja-alaisiin kehityshäiriöihin sisältyvät erilliset diagnoosit (autismi, Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi, disintegratiivinen kehityshäiriö) poistuvat ja tilalle tulee yksi sateenvarjodiagnoosi "autismikirjon häiriö". Muutoksen yhteydessä Rettin oireyhtymä, joka aiheutuu x-kromosomissa tapahtuneesta mutaatiosta, siirtyy muiden samankaltaisten diagnoosien yhteyteen.
Pohjana ICD-11 suunnitelluille muutoksille on Amerikan psykiatrisen yhdistyksen (APA) luomassa DSM- tautiluokitusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset autismin diagnosoinnissa. Muutoksiin DSM-luokituksessa päädyttiin, koska monesti rajat eri autismidiagnoosien välillä jäivät epäselviksi ja joskus henkilöt saivat samoilla oireilla eri diagnooseja. Lisäksi laaja tutkimustyö ei tuonut näyttöä siitä, että autismi ja Aspergerin oireyhtymä olennaisesti eroaisivat toisistaan. Uusin versio DSM-5 otettiin käyttöön vuonna 2013.
Autismikirjon häiriö on uudessa versiossa sateenkaaridiagnoosi, jonka alle on koottu kahdeksan alakategoriaa. Näitä kategorioita määrittävät henkilön kyky käyttää kieltä (puhuttua tai viitottua) omien tarpeiden ilmaisuun ja se, onko hänellä älyllistä kehitysvammaa.
Autismikirjo ja diagnosointi- video
Ei sulla mitään autismia ole, sähän olet normaali-video
Mikä ihmeen nepsy?
Nepsy on lyhenne, jolla tarkoitetaan neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Nepsykirjolla tarkoitetaan hyvin laajaa tietynlaisten erityispiirteiden joukkoa. Yhteistä näille on sosiaalisen käyttäytymisen poikkeavuus valtaväestöstä. Kaikki nepsypiirteet eivät ole vaikeuksia, tietyissä tilanteissa ne voivat olla myös vahvuuksia.
Neuropsykiatriset erityispiirteet johtuvat monenlaisista tekijöistä. Usein syynä ovat kehitykselliset, aivojen rakenteelliset ja/tai toiminnalliset poikkeavuudet. Nepsyoireita voivat aiheuttaa myös ulkoiset tekijät, kuten haastava perhetilanne, epäsäännölliset elintavat, fyysiset sairaudet ja/tai traumat. Piirteet vaikuttavat jokapäiväiseen elämään esim. vuorovaikutukseen, tunteiden säätelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen.
Oireiden voimakkuus ja ilmiasu vaihtelee yksilöittäin. Vaikeuksia aiheuttavat piirteet liittyvät usein poikkeavaan käytökseen, oppimiseen, uneen ja motoriikaan. Yleisesti esiintyy myös mielialavaihteluja, ahdistus/pakko-oireisuutta sekä aistiherkkyyttä.
Nepsykirjoon liittyviä diagnooseja ovat mm. ADHD ja ADD, autismikirjon häiriöt, kielenkehityksen erityisvaikeudet ja Touretten oireyhtymä. Nepsy-piirteiden esiintyminen ei kuitenkaan aina johda selkeään diagnoosiin.