Annielinan blogi: Kiusaamisvapaa kouluvuosi

15.8.2021

Tehdäänkö seuraava kouluvuosi kiusaamisvapaaksi, pliis?

Kun olin aloittamassa lukiota, Facebookissa jaettiin tarinoita kiusatuista ja heidän kohtaloistaan.
Yhdessä tarinassa jonka enää muistan, nuori, noin kymmenvuotias poika jäi auton alle paetessaan
kiusaajiaan. Tarinat järkyttivät ja saivat minut kopioimaan tekstin, jonka postasin seinälleni.

Nyt nuo samat tarinat tulevai muistossa vastaan melkein päivittäin aina koulun alun lähestyessä.
Tarinat ovat vain tarinoita mutta Koskelan teinimurha on järkyttänyt koko maata.
Kiusaaminen on inhimillinen piirre, mutta mikä oikeuttaa silmittömän julmuuden toista, samanikäistä, vanhempaa
tai nuorempaa kohtaan? Tuleeko kiusaavat nuoret ja nuorten vanhemmat lynkata julkisesti – tai edes
somessa? Itse jätän tuomitsemisen oikeuslaitoksen harteille, vaikka surmaaminen hirvittää.
Tekijöiden psyykkisistä kyvyistä en ole saanut lukea mediasta. Uhri vain luuli tekijöitä ystävikseen,
jotka ovat nuorille hyvin tärkeitä.

Jotta väkivaltaan voi puuttua, tulee väkivalta tunnistaa.
Fyysistä väkivaltaa ovat käsiksi käyminen, lyöminen ja potkiminen.
Henkistä väkivaltaa haukkuminen, painostaminen, tavaroiden rikkominen tai sillä uhkailu. Myös
syrjintä on henkistä väkivaltaa.

Seksuaalisen väkivallan rajuin teko on raiskaus. Myös pornon katseluun pakottaminen ja
seksuaalisävytteinen vihjailu ovat seksuaalista väkivaltaa.

Taloudellista väkivaltaa ovat koulunkäynnin vaikeuttaminen, töissäkäynnin estäminen ja
parisuhteessa yhteisten rahojen holtiton käyttö.

Hengellinen väkivalta on uskonnollisilla hahmoilla uhkailua. Esimerkiksi ”jos et toimi seurakunnan
ohjeiden mukaan, olet helvetin ja saatanan oma.”

Sosiaalinen väkivalta on kulkemisen rajoittaminen ja yhteydenpidon ystäviin ja perheenjäseniin
kontrollointi ja estäminen.

Väkivalta voi ilmetä myös vainona. Silloin väkivallantekijä esimerkiksi seuraa ja ottaa yhteyttä eitoivotusti
vainottavaa, tavalla, joka tuntuu uhrista epämiellyttävältä. Vainoa ilmenee tavallisimmin
parisuhteen päättyessä. (Nettiturvakoti, luettu 9.7.2021.)

Mikäli kohtaat väkivaltaa, kerro asiasta. Jos olet lapsi, kerro vanhemmillesi tai koulukuraattorille.
Aikuinen, soita nollalinjaan (numero: 080 005 005) tai naisten linjaan (numero: 0800 02400).
Akuutissa tilanteessa soita hätänumero 112. Jos huomaat jonkun tulevan kiusatuksi, juttele
kiusatulle. Kysy, miltä kiusaaminen hänestä tuntuu? Mikäli et itse uskalla, kerro asiasta eteenpäin.
Väkivaltaan puuttumattomuus on myös väkivaltaa.

Pidetään huolta toisistamme!