Tämän päivän keskustelussa: selektiivinen mutismi – kun sanat eivät tule

Selektiivisestä mutismista on kyse, kun sanat eivät vain tule, vaikka mutismista kärsivä henkilö
haluaisi puhua. ”Selektiivisen mutismin syitä ei aivan tarkalleen tunneta. Yhdeksi mahdolliseksi
syyksi tai osasyyksi on esitetty äkillistä tapahtumaa tai traumaa, toinen mahdollinen syy ovat
perinnölliset tekijät ja kolmas erilaiset psyykkiset tekijät.
(https://selektiivinenmutismi.wordpress.com/selektiivinen-mutismi/syyt/, luettu 11.10.2021)”

Selektiivinen mutismi on periytyvä ominaisuus. Mutistisen lapsen vanhemmat kertovat usein
olleensa itsekin ujoja ja arkoja lapsena. Kaupassa asiointi tai puhelimeen puhuminen on saattanut
olla haastavaa. Mutismiin voi liittyä ahdistushäiriöitä, kuten eroahdistusta
(https://selektiivinenmutismi.wordpress.com/selektiivinen-mutismi/syyt/, luettu 11.10.2021).

Selektiivisen mutismin lapset voidaan jaotella kolmeen ryhmään:

1. ”Puhdas valikoiva puhumattomuus”. Lapsi pelkää, kuka kuulee puheen.
2. Puhumisen vaikeutta, johon liittyy puheen ja kielenkehityksen vaikeutta tai suomi vieraana
kielenä.
3. Valikoiva puhumattomuus, johon liittyy muita diagnooseja, kuten autismin kirjon häiriö,
sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö tai muita merkittäviä lääketieteellisiä, ympäristöön- tai tunneelämään
liittyviä (https://valikoivapuhumattomuus.info/_files/200000014-bd82bbe7d8/Valikoivan
%20puhumattomuuden%20diagnosointi.pdf, luettu 11.10.2021).

Tekijät, jotka viittaavat puhumattomuuteen ovat esim. lapsi ei puhu tietyille aikuisille tai tietyissä
tilanteissa, lapsella on tiettyjä puheen tai kielenkehityksen ongelmia tai lapsi toimii
vuorovaikutuksessa muutaman tutun aikuisen kanssa. Mutismista ei ole viitteitä, jos lapsi ei puhu
missään tilanteessa, lapsella on todettuja, laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai lapsi puhuu yhtä
valikoiden myös kotona (https://valikoivapuhumattomuus.info/_files/200000014-
bd82bbe7d8/Valikoivan%20puhumattomuuden%20diagnosointi.pdf, luettu 20.10.2021).

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Mutistisen lapsen viestintää voidaan helpottaa kuvakorteilla. Lapsi näyttää kansiosta tunnetilaa
kuvaavan kortin, jolloin hoitaja vastaa lapsen tarpeisiin. Rutiinit helpottavat myös lapsen arkea.
Jääkaapin ovessa voi olla lukujärjestys, jossa on kirjattuna päivän ohjelma. Näin lapsi osaa
ennakoida seuraaavan tapahtuman.