Oksanan blogi: Dyskalkulia

Dyskalkulia - kun numerot eivät kerro mitään

Lukihäiriö tunnetaan yhteiskunnassammme ja kouluissamme melko hyvin, mutta miten on laita,
kun oppilas ei selviydy yksinkertaisimmistakaan laskutoimituksista? Matemaattisen osaamisen
tärkeys on selkeää arjessa, mitä voi auismin kirjon henkilöllä haastaa dyskalkulia eli laskemiskyvyn
häiriö.

Alakoulussa jakokulmalla laskeminen tuotti hankaluutta: jaa-kerro-vähennä-pudota alas-rimpsu oli
selkeä, mutta silti laskutoimitus oli hankalaa. Yläkoulussa jo jotain matematiikkaa alkoi ymmärtää,
mutta trikonometrisiin funktioihin ei laskupääni riitä vieläkään – niiden derivoinnista
puhumattakaan. Perusderivaatta, jota lukiossa opeteltiin omina lukioaikoinani toisen vuoden
syksyllä on hahmottunut minulle vasta muutettuani Tampereelle insinööriystävieni avulla. Olette
varmaan jo onkineet, että olin lukiossa pitkässä matematiikassa vain siksi, että voin sanoa, että olin
pitkässä matematiikassa. Aamulla parfyymissa uinut turhautunut opettaja valitti, kuinka hän ei
halunnut lyödä päätä seinään kanssani tukiopetuksissa. Osa lukion pitkän matematiikan sisäillöistä
jäi minulle hämärän peittoon, mutta osaa käytän edelleen elämässäni päivittäin.

Duodecim-lehden mukaan 5-7% oppilaista opetussuunnitelman mukaisten laskutaitojen oppiminen
on ylivoimaista. Eli yksi oppilas jokaista koululuokkaa kohden. Näillä oppilailla ilmenee myös
muita oppimisvaikeuksia, mutta vaikeudet voivat rajoittua myös pelkkiin laskutaitoihin.
Diagnosoimattomasta dyskalkuliasta voi tulla pysyvä haitta, joka vaikeuttaa pärjäämistä jatko-
opinnoissa. Osa jopa pelkää numeroita ja käy kaupassakin taskulaskimen kanssa.

Oppimisvaikeuksista kärsivä voi pitää itseään tyhmänä, vaikka loistaisi muissa oppiaineissa.
Jokaisessa työpaikassa tarvitaan laskutaitoja, kuten lähihoitajaoppilaille päänvaivaa tuottavat
lääkelaskut. Myös arjessa täytyy hahmottaa oikeat kellonajat, jottemme myöhästy töistä ja muista
riennoista. Riittävä laskutaito on ehto yhteiskunnassa selviämiseen. Britanniassa riittämättömän
laskutaidon hinnaksi arvioidaan 2,4 miljardia puntaa (Duodecim-lehti, luettu 2.4.). Hinta koostuu
koulupudokkaista ja syrjäytyneistä. Eli kysymys ei ole pelkästä pienestä motivaation puutteesta.

Suomessa dyskalkulian hinta on pienempi, koska oppilaan heikkoon oppimiseen puututaan
nopeasti. Erityisopettajat opettavat tarvittavia laskutaitoja leikkien ja pelien avulla, jotta oppilas
pysyy mukana opetuksessa. Jatko-opinnoissa on tarjolla tukiseteleitä, joila diagnisoitua opiskelijaa
tuetaan opinnoissa selviämisessä. Syrjäytyminen puutteelisen laskutaidon vuoksi on kallis tragedia
niin syrjäytyneelle ja yhteiskunnnallekin. Siksi tietoa laskemisen vaikeudesta tulee lisätä
opettajakoulutukseen.
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Lähde: Duodecim-lehti. Luettu 2.4.2023