Osa 6.2. Onsen yllätti odotukseni ja budjettini

Taksi kiihdytti ohuella tiellä kun kirjauduin ulos kauhujen talosta respan väen minua estellessä. Huh
ei enää ikinä hotelliin, joka sallii huoneissaan tupakoinnin!

Tapasin Sendain kaverini päärautatieasemalla. He toivottivat minut tervetulleeksi ja menimme
läheiseen kahvilaan kakulle. Kerroin heille hotelliselkkaukseni ja he auttoivat minut uuteen
hotelliin. Kannattaa hankita paikallisopas, kun tulee vierailulle Japaniin. Se helpottaa monissa
asioissa! Sainkin suloisen, huokean ja pienen hotellihuoneen, jossa tulisin viettämään nämä
muutamat päivät Sendaissa.

Seuraavan päivän aamu alkoi kevyellä aamiasella ja pyykkäämisellä. Hotellissa oli
itsepalvelupesula, jossa päätin pyykätä paitoja loppumatkaa varten. Läheisestä marketista
pyykinpesuainetta, vaatteet koneeseen (koneen kyljessä oli selkeät, kuvalliset ohjeet), kolikot sisään
ja kone päälle. Kohta olisi puhdasta pyykkiä pakattavaksi.

Kun pyykit olivat kuivia, minibussi kohti japanilaista kylpylää, onsenia, odotti. Nousimme bussiin,
joka ajoi vuorille, metsän suojissa sijaitsevaan kylpylään. Kirjauduimme sisään ja ystävällinen
respansetä ohjasi meidät banbumatoilla vuorattuun huoneeseen. Hän ojensi meille kupilliset vihreää
teetä ja pyysi odottamaan. Pääsimme hyvin juttuun matkani kulusta kavereideni kanssa, kun meidät
tultiin hakemaan ruokasaliin.

Ruokasalissa meille tarjoiltiin ensin keittiön tervehdys. Pieni koristeellinen kalakakku. Seuraavaksi
listalla oli sashimia ja sukiyakia. Sukiyaki grillattiin pyöreässä kattilassa, jonka tarjoilija sytytti.
Lihanpalojen kastaminen veteen oli hauska ohjelmanumero. Molemmat annokset olivat häikäisevän
kauniisti aseteltuja. Sukiyakia tarjoillessa mietin jo, paljonko lasku mahtaisi olla.

Ruokailtuamme meidät ohjattiin kylpylään. Ovella meille ojennettiin froteepyyhe ja ohut, vauvan
harsovaippaa muistuttuva pyyhe. Pukuhuoneessa riisuin vaatteeni bambukoriin ja kiersin
froteepyyhkeen ympärilleni. (Tietoisku: Onsenissa ei saa käyttää uima-asua. Kylpylään ei saa
mennä myöskään, jos on pieniäkään tatuointeja. Miehet ja naiset kylpevät erikseen.) Oppaani
opastivat minua asettelemaan froteepyyhkeen bambukoriin vaatteideni päälle ja asettamaan vauvan
harsovaipan roikkumaan eteeni käteni varaan rintojen kohdalle. Tein työtä käskettyä ja astuimme
karuun, betoniseen kylpylään.

Toiminta Onsenissa:
Ennen altaaseen menoa tulee peseytyä huolella: kylpylän seinällä on hanoja, joista lasketaan vettä
pieneen ämpäriin. Kastautuminen suoritetaan kaatamalla vesi ämpäristä pään päälle. Koko
peseytymisen ajan istutaan pienellä muovijakkaralla. Sitten vain saippuat vartalolle ja vettä
ämpäristä perään.

Onsenissa oli myös pieni ulkoallas. Leikimme siellä vesileikkejä. Minä hurjana tyttönä uskalsin
jopa kylmäaltaaseen istumaan (vettä altaassa oli noin puoli metriä). Vesi ei ollut kylmenpää kuin
järvivesi kesällä Suomessa. Mutta kyllä isäntäväkeni kiljui laskeutuessani altaaseen.
Päivä oli kaikin puolin ikimuistoinen. Pikkubussi haki meidät vielä hotellilleni, josta kaverini
menivät koteihinsa minun mennessäni nukkumaan huoneeseeni.

Ai niin joo, koko palvelun hinta (pikkubussi, ruoka, kylpylä): 40 euroa. Odotin jo 200 euron laskua.